tiistai 17. heinäkuuta 2012

Virpi 32v, toinen tapaaminen G-pistettä etsien

- "Aloitatsä työpäivät useinkin näin?", kysyi Virpi.
- "En, tämä on eka kerta ikinä", vastasin.

Niinpä. Ennen tämä salainen harrastus on ollut vain vapaa-ajan puuhaa, mutta nyt tuli sovittua ekat treffit ihan työajallakin. En tosin ottanut työpuhelinta sänkyyn mukaan, mutta takaisin autoon päästyäni soittelin kyllä takaisin kaikki sillä välin saapuneet puhelut. Ja niitä oli aika monta. Kuitenkin maksavista asiakkaista täytyy pitää huolta, varsinkin kun toimii on itse yrittäjänä & osakkaana omassa firmassa. Onneksi henkilökunnan valinnassa on käynyt valtavan hyvä säkä. Hommat hoituisi toimistolla ihan varmasti ilman minuakin, mutta teen pitkää päivää ja oikeasti paljon töitä, ettei kukaa muu huomaa tätä, että itse asiassa taidan olla nykyisin jo aika tarpeeton. Ja tietysti rankka työ (sana "rankka" lainausmerkeissä tai ilman) vaatii sitten vastapainoksi rentoutumistakin.

Mutta nyt siis asiaan...

Tapasin Virpin ekan kerran elämässäni viime lauantaina. Se kerta onnistui valtavan hyvin, ja siitä pitkä ja perusteellinen kertomus tuossa edellisessä blogipäivityksessä. Tämä kerta oli pitkälti edellisen toisinto. Jossain mielessä "maratonpano", josta Virpi yllättävää kyllä näyttää tykkäävän. Viimeksi aikaa meni 2h 15 min, nyt 1h 45min tällä kertaa.

Taas halasimme heti ovikelloa rimpautettuani, ja siitä siirryttiin melko nopeasti ja muitta mutkitta makuuhuoneen puolelle... Kaikki oli jotenkin niin paljon helpompaa kuin ekalla tapaamisella. Ja ilmeisesti halusimme toisiamme aivan suunnattomasti, eli ei siinä alussa turhia aikailtu, vaan vaatteet vähenivät kohta ja suukottelimme toisiamme vaakatasossa sängyllä...

Hyväilin Virpiä käytännössä päästä varpaisiin, ja aina päähän tullessani puraisin hellästi korvasta... Myös Virpin nännit olivat kivasti kovat. Lopulta siirryin häpykummulle, ja aloin jatkamaan siitä mihin viimeksi päästiin... Jostain kumman syystä en ollut löytänyt G-pisteen tarkkaa paikkaa, enkä tiedä löysinkö sitä nytkään. Loppukeskusteluissa Virpi kuitenkin totesi, että "johonkin sinä kyllä osuit", ja samaa mieltä olin itsekin. Yhdessä vaiheessa olin jo varma, että "tässä se on", ja melkeinpä sanoin jo Virpillekin, että annapa sormesi - tässä se nyt on. Kokeilin kuitenkin samat jutut vielä uudelleen... ja huti... ei juuri mitään reaktiota... ja vielä uudelleen... ja uusi huti... ei edelleenkään sanottavasti vaikutusta. Eli ei se G-piste sitten ollutkaan ihan siinä missä luulin. Jos olisi ollut, niin jokaisesta kunnon kosketuksesta olisi kyllä tullut kehon kielellä vastine, että "joo, nyt olet oikeassa paikassa". Mutta joillakin naisilla tilanne vaan on tällainen... Eli ei meinaa löytyä. Kerroinkin Virpille, että jäi vielä opiskeltavaa sinne kolmannellekin kerralle... Ja että jos olisi elämä mennyt toisin, siis niin että jos olisimme kohdanneet Virpin kanssa jo noin 15 vuotta sitten, niin sen aikaisella kokemuksellani, jos olisimme olleet yhdessä vaikka 5 vuotta, en olisi välttämättä saanut paljonkaan hänestä irti. Nyt on onneksi helpompaa, kun on laajempi perspektiivi, ja sen perusteella voi tehdä asiat kuitenkin suht oikein, vaikka vähän eksyksissä olisikin.

Tosiasia on kuitenkin se, että G-piste on mielestäni lähes pakko löytää. Ilman sitä ei pääse kunnolliseen lopputulokseen. Toki orgasmin voi tehdä pelkästään ihan vaikka vaan klitoristakin hyväilemällä, mutta sillä tavalla kovin rajua orgasmia ei mielestäni saa koskaan aikaiseksi.

En tiedä onko fuskaamista, mutta nyt hyvään lopputulokseen on ehkä päästy jossain määrin peppuseksin kautta ja avulla. Samanaikaisella klitoriksen hyväilyllä Virpin loppuhuipennus oli aivan upea - siis todella kiihottavaa katsella ja kuunnella. Harmi, että nyt kävi vaan niin huono säkä, että sillä hetkellä kamera oli kiinni. Olisi tullut todella hyvät ääniraidat, jos kamera olisi jäänyt pidemmäksi aikaa avoimeksi...

Kolmannella kerralla Virpi haluaakin sitten antaa jo vähän lisähaasteita minulle. Eli sovittiin, että pepun puolelle ei kosketa ollenkaan. Okei - silloin jäädään pelkästään laajan kehon hyväilyn (rennon alkufiiliksen saamiseksi), klitoriksen kiihottamisen (auttaa hyvin eteenpäin...) ja G-pisteen varaan (joka vieläkin lienee hukassa?). Mutta otan toki haasteen vastaan. Asia on vähän sama kuin ristisanatehtävien ratkaisemisessa. Ensin pitää aloittaa helpoista. Mutta jossain vaiheesa ne helpot alkavat tuntumaan tylsiltä. Sitten pitää siirtyä haastavampiin. Ja nyt Virpi haluaa vielä lisätä haastetta siten, että rajoitetaan vähän sitä keinovalikoimaa. Okei, sovitaan sitten niin... Pieni lisähaaste kuulostaa ihan kivalta. Uskoisin selviytyväni niin kauan, kuin saan käyttää molempia käsiäni ja kieltäni ei ole teipattu suuhun. Tässä tilanteessa olisinkin aivan voimaton...

Valokuvien puolella ei mitään uutta kerrottavaa tällä kertaa, mutta peppuseksin valmistelujen loppuvaiheet tuli taltioitua tällä tapaamiskerralla aika hyvin... Tästä lisää seuraavassa videossa. Harmi tosiaan, että pääsi se loppuhuipennus kameralta tällä kertaa ohitse...

1 kommentti:

  1. Todella mahtavaa rakastelua,kumpa saisi tämän kokea,terv jalluvaari

    VastaaPoista